Alla jalavapuun

[alkusoitto] Jarkko: Puistikon laidalla, jalavan alla kesäisenä päivänä kohdattiin. Mari: Liversi leivo pankin ikkunalla, syreenit suloiset tuoksuivat niin. [välisoitto] Jarkko: Kadulla Corollaa pidin äänessä, kun sinä, lintuni, pankkiin menit. Mari: Kiinnitin tekoparran eteisessä, sireenit soivat, tuoksui syreenit. Molemmat: Vaan nyt tuo kaikki on kaukaista aivan, emme enää kaappaajina astu laivaan. Enää en konepistoolitulella Jarkko: reittiäsi raivaa, Mari: aamussa suven taivaan, Molemmat: kerran vaan kohdataan alla hirsipuun. [välisoitto] Mari: Niin oli hanget ja järkesi jäässä, paljastit kuprumme suunnitellun. Jarkko: Joku laverteli Suomen päässä, ainakin siitä kerrasta, kun puistikon laidalla, jalavan alla kesäisenä päivänä kohdattiin. Mari: Liversi leivo pankin ikkunalla, syreenit suloiset tuoksuivat niin. Molemmat: Vaan nyt tuo kaikki on kaukaista aivan, emme enää kaappaajina astu laivaan. Enää en konepistoolitulella Jarkko: reittiäsi raivaa, Mari: aamussa suven taivaan, Molemmat: kerran vaan kohdataan alla hirsipuun. (2x, toinen kerta molemmat kokonaan)